Suoliston asialla

Kimmo tässä taas terve!

Viime kerralla käytiin lävitse kuinka suoliston hyvinvointi määritellään (suoliston bakteerikanta ja suolistoseinämän kunto) ja mitä oireita liittyy huonovointiseen suolistoon. Tällä kertaa puhutaan niistä tekijöistä, jotka vievät suoliston huonovointiseksi. Puhutaan tänään pahiksista ja käydään hiukan läpi mitä ne oikein tekevät. Viimeisessä suolistokirjoituksessa puhutaan sitten hyviksistä.

Alla lueteltuna suoliston hyvinvointia rappeuttavia ”pahiksia”. Näistä ikäväkyllä löytyy hyvin monta suomalaisen elintavoista ja ruokailutottomuksista.

  • Antibiootit, NSAIDs lääkkeet eli suomeksi tulehduskipulääkkeet
  • Riittämätön kuidunsaanti
  • Raffinoidut hiilihydraatit, sokeri ja prosessoidut ruuat
  • Ravinneköyhä ruokavalio
  • Stressi

antibiootti

Lääkkeistä pitää heti alkuun sanoa, että en ole lääkäri enkä suosittele sinua keskeyttämään mitään lääkitystä! Antibiooteista on hyvä ymmärtää, että ne ovat laajan spektrin tappajia. Suolistoon päästyään ne eivät katso ketä tulilinjalle joutuvat, onko kyseessä hyviä bakteereita vaiko pahoja bakteereita. Kaikki niitetään kumoon mahdollisimman tehokkaasti. Tässä on antibioottien ongelma. Hyviä bakteerikantoja kuolee aina, mutta hyvät bakteerikannat toipuvat antibioottien pahoinpitelystä hitaammin kuin taudinaiheuttajiksi luokiteltavat pahat bakteerikannat. Näin ollen hyvien bakteerien toipumista tulisi aina auttaa antibioottikuurien aikana ja jälkeen.

suolisto2_burana

Tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaiskäytössä vatsahappotuotanto kärsii ja hidastuu. Tämä happotuotanto on ensisijaisesti vastuussa proteiinien pilkkomisesta, se stimuloi myös haimaa ja sappirakkoa tuottamaan ruuansulatusentsyymejä sekä sappinestettä. Näitä tarvitsemme toimivaa ruuansulatusta varten. Riittävää vatsahappotasoa tarvitaan myös tappamaan ravinnon mukana tulleita haitallisia mikrobeja. Alhainen vatsahappo mahdollistaa näin ollen mm. infektioiden vallalle pääsyn.

suolisto2_kuitu

Sitten se kahvipöytäkeskustelujen kuningas, eli kuidunsaanti. Kuidunsaanti on hyvin tärkeässä asemassa meidän kokonaisterveyden ja suoliston hyvinvoinnin kannalta. Suolistossa asustelevat bakteerit tarvitsevat ravintoa siinä missä mikä tahansa muukin elävä eliö ja kuitu on niiden ravinto. Bakteerit herkuttelevat kuidulla ja vastapalvelukseksi muodostuu fermentoitumisen myötä lyhytketjuisia rasvahappoja. Nämä lyhytketjuiset rasvahapot imeyteytään takaisin verenkiertoon ja käytetään energiaksi. Suolistonseinämän solut tarvitsevat tätä rasvahapoista saatavaa energiaa voidakseen hyvin. Mitä enemmän saadaan ravinnosta (liukenevaa eli käyttökelpoista) kuitua, sitä enemmän on ravintoa tarjolla suoliston bakteereille. Homma menee niin, että nimenomaan suoliston hyvät bakteerikannat rohmuavat nämä kuidut itselleen ravinnoksi, kun ne eivät kelpaa pahoille kavereille. Pahat bakteerit mässäilevät ennemmin yksinkertaisilla hiilihydraattilähteillä kuten virvoitusjuomista saatavalla sokerilla. Näin ollen riittämättömällä ja/tai huonolaatuisella kuidunsaannilla ajaudutaan tilanteeseen, jossa suoliston hyvät bakteerit nääntyvät nälkään ja menettävät elinvoimansa. Samaan aikaan suoliston pahat bakteerit porskuttavat ja ottavat vallan haltuun. Suoliston bakteerikanta on vääristynyt (dysbioosi).

suolisto2_laatikko

Raffinoidun, sokeripitoisen ja einesvoittoisen ruokavalion ongelmat tulivat melkein edellä jo läpikäytyä. Niiden ongelmat ovat vähäinen kuitupitoisuus (ei ruokaa hyviksille), liiallinen sokerin saanti (mättöö pahiksille) ja hyvin useasti alhainen ravinteidensaanti. Ravinneköyhän ruokavalion pitkäaikaiset vaikutukset ovat moninaiset ja siitä voisi puhua pitkäänkin, mutta on selvää ilman ravinteita meidän kehomme rappeutuu. Saatat kysyä mitä ravinnepuutokset aiheuttavat suoranaisesti suoliston hyvinvoinnille? Joka kerta syödessämme meidän ruuansulatusjärjestelmä muodostaa aiemmin mainittuja vatsahappoja sekä ruuansulatusentsyymejä pilkkomaan ja sulattamaan nautittua ravintoa. Ravinneköyhässä ruokavaliossa alkaa muodostua tärkeistä vitamiineista ja kivennäisaineista puutteita. Näistä monia tarvittaisiin lähtökohtaisesti edellä mainittujen ruuansulatusentsyymien ja happojen valmistamiseen. Eli syntyy pirullinen noidankehä – ei ole tarvittavia ravinteita joista valmistaa ruuansulatustuotteita – tämän seurauksena ei saada myöskään imeytettyä uusia ravinteita. Ruuansulatusjärjestelmä on siis vaurioitunut ja seurauksena on sulamattomien ruoka-ainepartikkelien, bakteerien, toksiinien jne. pääsy paikkoihin joihin niiden ei kuuluisi päästä. Sulamattomat ruokapartikkelit alkavat käymään ja ruokkivat vääristyvää bakteerikantaa, ne rasittavat suolistoseinämän solukkua, joka tulehtuu ja rappeutuu.

suolisto2_stressi

Sitten olisi viimeisen kohdan vuoro eli stressi. Stressi on suomalaisten kansantauti! Harvassa ovat olleet ne asiakkaat, jotka voivat sanoa etteivät kärsi siitä. Stressin lähteet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään työpaikkaan, vaan sen lisäksi niitä ovat mm. ylitreenaus, riittämätön ja/tai huonolaatuinen uni, sosiaaliset huolet, hoitamattomat ruoka-aine allergiat/yliherkkyydet ja ylipäätänsä nautinnollisten hetkien puuttuminen elämästä. Stressi on hyvin laaja käsite mutta se voidaan määritellä asiaksi, joka on vaaraksi organismin homeostaasille.  Tämä tarkoittaa tasapainoa, jota elimistö pyrkii aina ylläpitämään muodostamalla tarvittavan vasteen ja siten turvaamaan henkiinjäännin. Stressi voi olla akuuttia kuten vaikka puhuminen suuren yleisön edessä tai kroonista kuten päivästä toiseen jatkuva työpaikan johtajan niskaanhengitys. Meidän suolistomme on hyvin haavoittuvainen stressille. Se voi suoranaisesti vaikuttaa ruuansulatusentsyymien ja hapon tuotantoon alentavasti, hidastaa ulostemassan poistumista suolistosta (ummetus) sekä heikentää verenvirtausta suolistoseinämässä (soluseinämän solut eivät saa ravinteita). Sterssi voi myös lisätä vuotavan suolen oireyhtymää. Näiden lisäksi stressillä on todettu olevan vaikutusta suoliston bakteerikantaan, jolloin tietyt bakteerikannat ottavat valtaa muilta eli toisin sanoen bakteerikanta vääristyy. Tästä hyvä esimerkki on vatsan turvotus, jossa vääränlainen bakteerikanta on voinut ylikansoittaa tietyn suoliston osan. Siellä pahikset mässäilee saamallaan ravinnolla ja aiheuttavat kaasunmuodostusta käymisreaktioillaan (turvotusta) ja tämän vääristymän alullepanija onkin krooninen stressi. Kolikon kääntöpuolella sijaitsee toinen todellisuus, stressin sietokyky on paljon parempi ihmisillä, joilla suolisto voi hyvin.

Siinä mietittävää taas suolistosta! Viimeisessä osuudessa käydään sitten lävitse yksinkertaisia keinoja, joita voidaan ottaa käyttöön tilannetta helpottamaan. Ensi kertaan!

– Kimmo, ravintoneuvoja

Tallenna

By |2017-05-22T14:14:25+00:00tammikuu 29th, 2016|

About the Author:

Ravintoneuvoja