Minulla ja Kimmolla oli yksi suuri yhteinen ystävä 90-luvulla, joka tupsahti meidän elämään 1993. Se oli kesä 93 jolloin Osku tuli taloon.
Hän oli pikkuinen spanieli ja oli maailman söpöin ilmestys saapuessaan. Hänellä oli ruskea ja valkoinen turkki, töpöhäntä, luppakorvat ja hän oli aina valmis leikkimään. Osku oli erittäin seurallinen ja utelias haukku. Hänet oli kuin tehty meidän seuraksi Rymättylän perukoille. Hän saikin temmeltää vapaana omakotitalomme pihalla.
Meillä on paljon loistavia muistoja hänestä. Uimareissut. Sählypelit. Palloa heitettiin todella paljon. Piiloon mentiin. Juostiin kilpaa. Hän hengaili meidän molempien huoneessa. Hän piti seuraa kun tehtiin läksyjä.
Hän eli lopulta 13 vuotiaaksi saakka. Hän auttoi luomaan monia mahtavia muistoja ja sai paljon rakkautta osakseen. Olemme Kimmon kanssa muistelleet häntä aina välillä vuosien saatossa ja miten paljon hän toikaan iloa meidän arkeen. Osku oli erityinen haukku meille.
Aika jätti hänestä 2006, hän lähti jahtaamaan palloja seuraavaan elämään. Tässä pieniä opetuksia Oskun elämästä, jotka saavat minut edelleen hymyilemään.
Oskun elämää:
Kun joku rakas tulee kotiin, juokset tervehtimään häntä heti!
Et koskaan missaa mahdollisuutta mennä leikkimään!
Nostat nenääsi ja annat raikkaan ilman sekä tuulen osua siihen, se on mielestäsi parasta!
Otat nokosia!
Venyttelet ennen kuin nouset!
Pelaat, leikit ja pompit joka päivä!
Vältät puremista kun pieni murina ajaa saman asian!
Lämpiminä päivinä chillaat nurmikolla torkkuen!
Todella kuumina päivinä juot paljon vettä ja chillaat varjoisan puun alla!
Kun olet iloinen, tanssit ympäriinsä ja koko kehosi heiluu!
Olet iloinen yksinkertaisista asioista, kuten pitkästä kävelylenkistä!
Olet lojaali!
Et koskaan teeskentele olevasi mitään muuta kuin oma itsesi!
Jos jotain mitä haluat on haudattu, kaivat niin kauan kunnes saat sen!
Kun jollain on huono päivä, istut hiljaa vieressä ja tökkäät kuonolla lempeästi!
Kiitos Osku kaikista oppitunneista. Muistamme sinut ikuisesti!