Turun Tuomiopäivä, osa 1. Laurin seikkailut alkavat.

16.8.–17.8.2019 Turussa järjestettiin Turun ja lähialueiden ensimmäiset viralliset toiminnallisen harjoittelun kilpailut. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimi turkulainen CrossFit Huntti. Tapahtuma-areenoina toimivat perjantain osalta aurajokiranta ja Samppalinnan maauimala. Lauantaina kilpailuja käytiin Urheilupuiston yläkentällä. Kilpailuissa oli kaksi eri sarjaa: miehissä ja naisissa oli 40 urheilijan avoin sarja, johon sai lunastaa paikan ostamalla kilpailijalipun. Lisäksi naisissa ja miehissä järjestettiin kymmenen urheilijan kutsuvieraskilpailu, johon kutsuttiin Turun ja muun Suomen toiminnallisen harjoittelun eliittiurheilijoita. Kilpailun lajisuunnittelusta vastasi itseoikeutetusti Suomen ”kovakuntoisin mies” Jonne Koski. Osallistuin miesten avoimeen sarjaan ja kyseessä olivat ensimmäiset toiminnallisen harjoittelun kilpailuni.

Turun Tuomiopäivä – Valmistautuminen:

Muistan kun Turun tuomiopäivän järjestämisestä ilmoitettiin julkisuuteen. Minulla ei silloin ollut minkäänlaista aikomusta osallistua kisoihin, mutta olin kyllä erittäin kiinnostunut ja tyytyväinen siitä, että Turkuun saatiin vihdoin oma kilpailu. Tiedottaminen kilpailuista oli aluksi melko niukkaa ja oli vaikeaa saada kuvaa minkä tasoinen ja kokoinen kilpailu oli mahdollisesti luvassa. Pikkuhiljaa tapahtumasta tippui lisää tietoa ja kilpailua alettiin mainostaa matalan kynnyksen kisoina, joiden oli tarkoituksena palvella Turun alueen CrossFit-salien harrastajia pääsemään kisailun makuun (todellisuus oli jotain aivan muuta, mutta siitä lisää myöhemmin). Taistelin pitkään vastaan minulle esitettyihin haasteisiin ottaa osaa kilpailuun, mutta lopulta vaimoni painostamana, ja viimeistään vaimoni veljen ilmoittautuessa kilpailuihin, minun oli annettava periksi ja ilmoittauduttava kilpailuun.

En muuttanut treeniohjelmaa paljoakaan valmistautuessani kisoihin. Seurasin edelleen omaa treeniohjelmaamme ja tein ne treenit mitkä pystyin. Kisojen lähestyessä lisäsin hieman ohjelmoinnin ulkopuolista treenin määrää sekä volyymia. Treenasin normaalisti 3+1 ohjelman mukaisesti (kolme päivää treeniä, yksi päivä lepoa). Ennen kisoja olin päivätyöstäni lomalla viisi viikkoa, mikä aiheutti sen, että olin paljon reissussa poissa kotoa. Tämän takia jouduin muokkaamaan harjoitteluani olosuhteiden mukaan. Reissussa ollessani piti ”tyytyä” pääsääntöisesti juoksemiseen ja kehonpainojumppaan. Tein viimeisen kovan treenin reilu viikko ennen kisoja. Tämän lisäksi kävin kaksi kertaa uimassa viikon sisään ennen kisoja, koska uinti oli paljastettu osaksi kisaohjelmaa. Tämä osoittautui tärkeäksi osaksi valmistautumista, sillä en ollut harjoitellut uintia vuosiin. Löysin harjoittelun myötä itselleni toimivan tekniikan ja rentouden vapaauintiin. Viimeisen viikon ennen kisoja tein vähän tekniikkatreeniä, mutta pääsääntöisesti keskityin lepoon.

Viimeisenä viikkona ennen kisoja, Turun tuomiopäivä alkoi julkaista kilpailulajeja ja sitä myötä myös jännitys alkoi lisääntyä. Lisäsin viimeisinä päivinä ennen kisoja jonkun verran ravinnon ja ennen kaikkea hiilihydraatin määrää ruokavaliossa, mutta muuten söin melko lailla normaalisti. Pidin myös normaalia enemmän huolta nestetankkauksesta.

Turun Tuomiopäivä – Ensimmäinen kilpailupäivä:

Perjantai 16.8. koitti ja kisapäivän aamuna jännitys alkoi olla huipussaan. Kilpailujen oli määrä alkaa klo. 18.00, mutta kilpailijailmoittautuminen alkoi jo kello 15.00 Turun Kaupunginteatterin tiloissa, joten menin paikalle hyvissä ajoin kolmen jälkeen.  Ilmoittautumisen jälkeen kisapaikalla yllätyksekseni jännitys alkoi hiipua ja muuttua innostukseksi. En malttanut odottaa kilpailulähtöäni, jotta pääsisin tositoimiin. Kello 16.30 pidettiin kilpailijakokous, jossa käytiin läpi perjantain kilpailulajit ja niiden liikestandardit. Tämän jälkeen aloin lämmitellä ja valmistautua itse kilpailuun. Ensimmäinen laji suoritettiin Turun jokirannasta ”hämähäkkitontin” kohdalla ja juoksu suoritettiin tietä pitkin lähes Paavo Nurmen patsaalle ja takaisin. Paikalle oli kerääntynyt todella suuri määrä katsojia ja oli hienoa päästä hikoilemaan suuren yleisön eteen.

Miesten avoimen ensimmäinen laji:

Ensin 300m juoksu, jonka jälkeen:

15/12/9 Käsipainotempaus 1×22,5kg

15/12/9 Boxin ylitys,

Sitten 300m juoksu 50kg hiekkasäkkiä kantaen.

Timecap 8min.

Ensimmäinen laji suoritettiin kahdessa 20 hengen ryhmässä. Taktiikkani ensimmäiseen lajiin oli selvä. Juoksu on vahvuuteni, joten päätin tulla kärjen mukana suorittamaan käsipainotempauksia ja boxihyppyjä. Tulinkin 300m juoksusta toisena suorittamaan väliosiota ja tein kaikki tempaukset ja boxin ylitykset suunnitelman mukaisesti, ilman taukoja. Tiesin etukäteen lajin kulminoituvan viimeiseen osioon. Lähdin hiekkasäkkijuoksuun oman eräni neljäntenä, mutta jouduin antamaan yhden sijan periksi juoksun alkuvaiheessa.  Hiekkasäkki kulki minulla niskan takana ja vedin säkkiä kahvoista vasten olkapäitäni välttääkseni säkin pomppimista, joka olisi vaikeuttanut juoksua.

Pystyin juoksemaan koko matkan säkin kanssa lukuun ottamatta kääntöpaikkaa, jossa käännyin kävellen välttääkseni kompastumiset tai kaatumisen. Kääntöpaikalla näin, että minulla oli turvallisen tuntuinen noin 20m etumatka takanani tulleeseen noin 5-10hengen kokoiseen pääryhmään. Juoksu oli todella raskasta mutta onnistuin pitämään tasaista vauhtia aina katsomoille saakka. En kuullut takaani ääniä, joten oletin viidennen sijan olevan turvattu omassa lähdössäni. Viimeisen 100metriä juoksin niin kovaa kuin hiekkasäkin kanssa pystyin. Tavoitteenani oli loppukirillä voittaa mahdollisesti joku toisen erän kilpailija. Pääsin maaliin ja loppuaikani oli 6:09. Sijoituin omassa erässäni viidenneksi ja loppusijoitukseni 1. lajissa oli 10/40. Lajin jälkeen kävi ilmi, että loppukirini oli tärkeä ratkaisu. Vaikka hävisinkin sekunnilla 9. sijoittuneelle kilpailijalle, voitin sekunnilla 11. sijoittuneen kilpailijan. Oli siis tärkeää antaa kaikkensa loppuun asti, vaikka omassa erässäni kukaan ei ollut saavutettavissa eikä kukaan ollut saavuttamassa minua lajin loppuvaiheessa.

Laji 1 oli todella kova ”keuhkotus” ja polte rinnassa kertoi että sain annettua kaiken itsestäni lajiin. Hiekkasäkin kantaminen kävi todella raskaasti jalkoihin, mutta sen lisäksi alaselkä ja lapojen väli väsyivät pahasti säkin kantamisessa.

Seuraavaksi siirryimme Samppalinnan maauimalaan, jossa suoritettiin päivän toinen ja viimeinen laji. Laji, jota etukäteen jännitin eniten. Toinen laji oli naisilla ja miehillä sama kaikissa sarjoissa.

Toinen laji:

2500m soutu Concept 2 -soutulaitteella

250m uinti.

Toinen laji oli jännittävä siitä syystä, että vaikka tiesin olevani kohtuullisen vahva soutaja, en osannut yhtään arvioida omaa uimataitoani muihin nähden. Lisäksi oli todella vaikeaa arvioida, miten haastava soutumatka vaikuttaisi uintiin. Minun oli vaikeaa etukäteen suunnitella soutuvauhtia, joka olisi riittävän nopea, mutta jättäisi kuitenkin riittävästi voimia uintiin.

Tunnelma Samppalinnan maauimalassa oli mahtava. Paikalla oli järjestäjän ilmoituksen mukaan noin 900 katsojaa ja ilta-aurinko hyväili uimastadionia. Laji suoritettiin miesten avoimen osalta kolmessa ryhmässä. Uintiratoja Samppalinnassa on vain kahdeksan, joten osalla uintiradoista oli kaksi urheilijaa samalla radalla. Ohittaminen olisi vaikeaa kapealla radalla, joten oli selvää että halusin ensimmäisenä omalle radalleni uimaan.

Aloitin soudun melko rivakasti ja keskinopeuteni oli noin 1:42/500m. Molemmilla puolillani vieressä olleet urheilijat lähtivät kanssani tasatahtiin liikenteeseen, joten pidin vauhtia yllä. Soutaminen tuntui hyvältä ja nautin täysin siemauksin stadionin tunnelmasta ja CF Naantalin kannustusporukan kannatushuudoista, jotka kuuluivat loistavasti suorituspaikalle asti. Hieman ennen soudun puoltaväliä huomasin vierelläni olevien kilpailijoiden vauhdin pudonneen reilusti, joten oletin vauhtini riittävän, enkä kokenut tarpeelliseksi kiristää vauhtia keskivauhtini soudussa oli 1:44/500m. Lopulta sain soudun valmiiksi noin ajassa 8:35 ja olin soudussa eräni nopein.

Pulahdin heti altaaseen ja aloitin uinnin tunnustellen. Uinnin alussa uintitekniikkani kärsi hieman siitä, että hengitin ”varman päälle” ja pääni nousi liikaa vedestä. Mielestäni uintitekniikkani parani kuitenkin loppua kohden ja uinti alkoi tuntua paremmalta. Pystyin käännöksissä seuraamaan suunnilleen muiden vauhtia ja totesin, että kakkosradalla ollut urheilija oli ainoa, joka uhkasi erävoittoani. Viimeisessä käännöksessä olin vain noin 5m edellä kakkosradalla uinutta kilpailijaa, joten päätin laittaa viimeisellä 50m matkalla kaiken peliin ja katsoa mihin se riittää. Maalissa nostettuani pääni vedestä päättelin yleisön reaktiosta voittaneeni oman eräni. Loppuaikani lajissa oli 13:31 ja kokonaissijoitus lajissa 2/40. Olin todella fiiliksissä erävoitostani koska en olisi voinut kuvitellakaan voittavani kyseisessä lajissa erääni. Erävoittajana pääsin vielä haastateltavaksi ja sen jälkeen aloitin huoltamisen ja valmistautumisen seuraavan päivän koitoksiin.

Tarina jatkuu osa 2. – Lauri